Ulosotto
Ulosottopiirijaosta luovuttaisiin ja siirryttäisiin valtakunnalliseen virastoon. Siirtymisellä yhden viraston organisaatioon ei olisi merkittävää vaikutusta ulosoton velallisten ja velkojien asemaan. Ulosoton palveluita tarjottaisiin tulevaisuudessakin koko maan kattavassa toimipaikkaverkostossa. Lisäksi rakenneuudistushankkeen yhteydessä on tarkoitus huomattavasti laajentaa ulosoton sähköisiä asiointipalveluita.
Ulosottolaitoksen on pystyttävä vastaamaan, ei vain tällä hetkellä tiedossa oleviin kehyspäätöksiin, vaan myös tulevaisuuden mahdollisiin määrärahaleikkauksiin. Toiminnan tehokkuuden ja laadukkaan oikeudenhoidon ylläpitäminen ja edistäminen jatkossakin edellyttää kokonaisvaltaista rakenneuudistusta. Tämä tarkoittaa myös täytäntöönpano-organisaation ja ulosottoasioiden käsittelyketjun uudistamista sekä näiden edellyttämän henkilöstörakenteen muodostamista. Tarvitaan rakenteita, jotka vastaavat taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin myös pitemmällä tähtäimellä.
Ulosottolaitoksen keskushallinnossa hallintovirkamiehinä olisi, kuten Valtakunnanvoudinvirastossa nykyään, johtavia hallintovouteja ja hallintovouteja esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Kihlakunnanvoutien ja muiden virkamiesten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Osalle kihlakunnanvouteja alueilla, joilla on paljon ruotsinkielistä väestöä, on säädetty erityiset kelpoisuusvaatimukset ruotsin kielen taidon osalta.
Virkamieslain 5 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa virkojen siirtäminen ei edellyttäisi virkamiehen suostumusta, jos virka siirtyy virkamiehen oman työssäkäyntialueen sisällä tai hänen työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan.
Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta siirtyä yhden ulosottoviraston malliin. Tämän vaihtoehdon eduiksi katsottiin toiminnan vapaamman organisoinnin, resurssien joustavan hyödyntämisen koko viraston käyttöön esimerkiksi vapautuvien virkojen siirtojen muodossa, toiminnallisten muutosten keskitetyn toteuttamisen sekä käytäntöjen yhtenäistämisen. Yhden viraston malli ei muodostaisi rajoitteita esimerkiksi valtakunnallisten työpinojen käyttöönotolle.
Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet vuonna 2015 (oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön välinen yhteistyöpöytäkirja tuottavuutta lisäävästä hankkeesta 16.10.2015, OM 19/042/2015), että rakenneuudistuksen toteuduttua kokonaishankkeen lopullinen nettosäästö olisi noin 14,5 miljoonaa euroa sen hetkiseen kulutasoon verrattuna. Säästöjen arvioidaan toteutuvan täysimääräisinä vuodesta 2022 alkaen. Tuottavuussäästöjen saavuttaminen täysimääräisenä edellyttää rakenneuudistushankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan, ICT:n kehittämistä, organisaatiomuutoksia ja työnkulkujen uudistamista tähän liittyvine palkkausratkaisuineen.